Tutkimuksen julkistustilaisuus 7.11.

wp-image-251265326jpg.jpg
Painettu tutkimusraportti on Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu numero 98

Tutkimushankkeen tutkimusraportin julkistustilaisuus järjestetään Helsingissä 7.11.2016. Tiedote luettavissa tästä linkistä.

Tutkimusraportti on myös verkon kautta ladattavissa ja myöhemmin tällä viikolla muokkaamme tätä sivustoa muun muassa uusilla navigointivälilehdillä, joiden kautta pääsee tutustumaan esimerkiksi julkaisuihin sekä verkon kautta tarkasteltavaan tutkimusaineistoon.

Hankkeen tutkijoiden on tarkotus jatkaa julkisuuslain mukaisten tietopyyntöjen ja niiden ongelmien parissa myös jatkossa ja tekeillä on uusia artikkeleita sekä apurahahakemuksia aiheesta. Tämä projektisivusto toimii myös tulevan tutkimuksen verkkoalustana, jolloin nyt päättyneen tutkimushankkeen osuus erotetaan sivustolle omaksi kokonaisuudekseen.

Tämän sivuston ja hankkeen nykytila ja tulevaisuus

Saimme seuraavanlaisen viestin:

Terve! Edellisestä blogikirjoituksestanne on keskiviikkona aikaa neljä kuukautta eli kolmannesvuosi.

Jos homma jäi tähän, kiittänette asiastanne kiinnostuneita ja toivotatte lämmintä kesää.

Teille samat kiitokset ja toivotukset!

Kiitos mielenkiinnostanne (ja tästä viestistä), mutta tosiaan:

Hankkeemme ei ole päättynyt! Alkuperäinen päättymisajankohta hankkeella oli vuodenvaihde 2015–2016. Mutta oikeasti hankkeelle ei ole määritelty muuta aikarajaa kuin että siihen budjetoidut rahat loppuvat jossain vaiheessa. Mikäli rahoja ei ole voitu täysin kuukausittain käyttää (eli olemme joutuneet tekemään muita tehtäviä, esim. muita hankkeita, opetusta tai hallinnollisia hommia yliopistolla), on rahaa jäänyt pitemmälle ajalle. Nyt tämän hankkeen rahat on käytetty huhtikuussa, mutta se ei tarkoita, että hanke olisi ohi: viimeistelemme parhaillaan raporttia. Nyt sitä viilataan, minkä jälkeen se menee kielenhuoltoon ja taittoon ja tulee tällä aikataululla ulos loppukesästä/alkusyksystä.

Eikä tämä ole tämän sivuston, saati tutkimuksemme loppu! Hankkeen aikana olemme saaneet vinkkejä, keskusteluja ja aineistoa, joka on mielenkiintoista ja liittyy aiheeseen, mutta ei kuitenkaan käsittele suoraan hankkeen tutkimusongelmaa. Tästä syystä ne on karsittu pois raportista, mutta niiden työstö jatkuu edelleen; ilmoittauduin nyt keväällä jatko-opiskelijaksi Jyväskylän yliopistoon tutkimussuunnitelmalla ”Journalistisen tiedonhankinnan ongelmat viranomaistiedon luovutuksessa ja avaamisessa”. Kyseessä on artikkeliväitöskirja, eli tarkoituksenani on tästä hankkeesta ”yli” jääneen aineiston pohjalta tehdä jatkotutkimusta sekä laatia tutkimusartikkeleja, jotka julkaistaan myöhemmin. Työni aiheen parissa siis jatkuu näillä näkymin vielä vuosia eteenpäin. (Pyydän anteeksi yhteistyötä kanssamme tehneiltä, joita olemme haastatelleet tai muuten jututtaneet sekä pyydän kärsivällisyyttä, vaikkei meistä mitään ole välttämättä kuulunutkaan; aikajänteemme tosiaan on, että työstämme ja julkaisemme aineistoamme seuraavan *muutaman vuoden sisällä*)

Syy, miksi emme ole tällä sivustolla julkaisseet viime aikoina juuri mitään johtuu lähinnä siitä, että olemme käyttäneet työtuntimme lähes täysin raportin kirjoittamiseen ja viilaamiseen. Mutta tämä on vain osa totuutta. Toinen syy on se, että emme ole olleet oikein tietoisia siitä, mitä tälle sivustolle kirjoittaisimme; viime syksynä tutkimme aihetta ja etsimme siitä uutta, mitä työtä blogitekstien kirjoittaminen palveli, kun kirjoittaessa ajatukset aiheesta selkenivät. Tällä hetkellä meillä on sen verran analysoitua aineistoa, tuloksia ja näkemystä, että voimme kirjoittaa suoraan johonkin julkaisuun tai mennä seminaariin aiheesta puhumaan: näin saamme suuremman yleisön, enemmän näkyvyyttä, JUFO-pisteitä laitoksellemme ja kaiken kaikkiaan kustannustehokkaampaa tulosta kuin blogiin kirjoittaen – oli mittarina sitten tutkitun tiedon levittäminen, julkinen keskustelu kuin uusi rahoituskin.

Tämä sivusto on kuitenkin tärkeä ja merkittävä meille: se on ensisijainen uutislähteemme, kerromme täällä tapahtumamme ensimmäiseksi. Toiseksi kommentoimme täällä keskitetysti tekemisiämme, minkä lisäksi tästä sivustosta tulee keskus johon kootaan linkit kaikkeen siihen aineistoon, mitä julkaisemme. Tietynlainen uutis- ja loppusijoitusportaali, siis.

Mutta yhden uuden tehtävän tälle sivustolle voisi ottaa, joka palvelisi meidän työtämme sekä varmasti myös lukijoitamme: voisimme alkaa uutisoimaan ja kommentoimaan ajankohtaisia julkisuuslakiin ja tietopyyntöihin liittyviä asioita. Tämä auttaisi myös meitä pysymään ajan hermolla sekä harjoittamaan ymmärrystämme aiheesta. Tätä varten toivoisimme myös uutisvinkkejä, kysymyksiä tai aiheita kommentoitavaksi, keskustelemme mielellämme.

Ensimmäisen lyhyen uutisjutun kirjoitan huomenna, tavoitteena on viikottainen uutisointi. Olisikohan kuukausikirjeelle tilausta, mikäli sellaisen laatisi?

Aleksi Kosken esitys Korruptionvastaisessa päivässä 9.12.

korruptio.jpg

Projektitutkija Aleksi Koski vieraili puhumassa lyhyesti Oikeusministeriön ja Transparency International Suomi ry:n järjestämässä Korruptionvastaisessa päivässä. 9.12. (päivän ohjelma)

Slideshare:

Esitys Korruptionvastaisessa päivässä 9.12.2015 from Aleksi Koski

Tietopyyntöongelmat Korruptionvastaisessa päivässä

9.12. on yleisölle avoin korruptionvastaisen päivän tapahtuma Helsingissä. Esittelen siellä lyhyesti kuntien ongelmia ja kehitysalueita liittyen tietopyyntöihin ja kuntien hallinnon avoimuuteen. Esityksen jälkeen julkaisen esityssisällön Slidesharessa.

Tule paikalle kuuntelemaan! Mielenkiintoinen ohjelma kuntien hallinnosta ja avoimuudesta kiinnostuneille.

 

Tietopyyntöongelmat Politiikasta.fi:ssä

Politiikasta.fi julkaisi kirjoituksemme ”Kolmannes kunnista ei vastannut julkisuuslain mukaiseen tietopyyntöön”.

Siinä alleviivaamme sitä hälyttävää tosiseikkaa, että kolmannes Manner-Suomen kunnista ei ole vastannut tietopyyntöömme.

Kuntia pyydetään tarkistamaan tilanteensa tietopyyntövastausten taulukoiduista tuloksista sekä vastaamaan tarvittaessa tietopyyntöömme ja lähettämään selvitys, miksi siihen ei vastattu aiemmin.

Tutkimusryhmäämme voi olla yhteydessä myös muuten, mikäli teillä on aiheeseen liittyvä kysymys tai kommentti.

Tietopyyntöjä ei liiemmin ohjeisteta

Tietopyyntöihin vastaamista ohjeistetaan kunnissa vaihtelevasti. Valtaosalla tietopyyntöömme vastanneista kunnista ei ole minkäänlaista erillistä ohjeistusta tietopyyntöihin vastaamiseksi. Joissakin kunnissa ohjeistuksen kerrottiin olevan vasta tekeillä tai päivitettävänä.

Ohjeistuksen sijasta tietopyyntöihin vastaamisessa sovelletaan julkisuuslakia, henkilötietolakia, lakia sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa tai hyvää hallintomenettelyä. Vastaamisvelvoite tietopyyntöihin on saatettu kuitata ”kuntia koskevina säännöksinä”.

Ohjeistusten puuttumista perusteltiin niiden käytännön tarpeettomuudella. Kunnalle osoitettuja tietopyyntöjä on vähän tai ne jopa puuttuvat kokonaan. Moni vastaajista ilmoitti luovutuskäytäntöjensä silti toimivan. Kunnan toiminta tietopyynnöissä kiteytettiin ”mahdollisimman pikaiseksi vastaamiseksi joko sähköpostitse tai postin välityksellä”.

Toiseksi perusteluksi ohjeistusten puuttumiselle kerrottiin lainsäädäntö. Sen todettiin ohjaavan viranomaisen toimintojen julkisuutta ja velvollisuutta vastata tietopyyntöihin niin tiukasti, ettei ohjeistuksiin ole erillistä tarvetta.

Julkisuusperiaatetta korostavat ohjeet on usein kirjattu omiksi pykälikseen kuntien hallintosääntöihin. Ohjeistusta voi sisältyä myös asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toiminta- tai tiedotusohjeisiin. Lisäksi on erilaisia ohjeita mm. lomakkeiden täyttöön. Tietoturva- ja tietosuojaohjeissa on kerrottu siitä, missä tapauksessa julkisia henkilötietoja voidaan luovuttaa asiakkaille. Osa vastanneista kunnista mainitsi tietojen luovuttamisessa ohjenuorakseen Kuntaliiton ohjeistuksen.

Ohjeistuksissa siteeratut lain velvoitteet liittyvät useimmiten asiakirjasta antamisesta päättämiseen. Tällaisia mainintoja ovat esimerkiksi ”Tiedon asiakirjan sisällöstä antaa se viranomaisen henkilöstöön kuuluva, jolle viranomainen on tämän tehtävän määrännyt tai jolle se hänen asemansa ja tehtäviensä vuoksi muuten kuuluu” tai ”Asia on käsiteltävä viivytyksettä, ja tieto julkisesta asiakirjasta on annettava mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun viranomainen on saanut asiakirjan saamista koskevan pyynnön.” Joissakin kunnissa vastaaminen perustuu ”esimiehen ohjeistukseen.” Ohjeissa onkin usein mainittu julkisuuslakiin sisältyvä oikeus luovutusratkaisun tekemisestä kunnan sisällä.

Varsinkaan pienemmillä kunnilla ei ole keskitettyä tietohallintoa, vaan tietopyyntöihin vastaavat oman asiantuntemuksensa pohjalta (joidenkin vastausten mukaan myös ”virkavastuulla”!) määrätyt viranhaltijat itsenäisesti eri hallintokunnittain. Tietopyyntöihin vastaaminen onkin jyvitetty tietyille henkilöille, useimmiten kysytyn asian valmistelijalle.

Sisältöjensä perusteella ohjeistukset on laadittu selvästi vain kunnan sisäiseen käyttöön. Ne eivät tunnu koskevan tai hyödyttävään varsinaisia tiedonpyytäjiä. Useista eri asiakirjoista kootut laajat ja vaikeaselkoiset sisällöt runsaine pykäläviittauksineen herättävät kuitenkin kysymyksen siitä, kuinka käyttökelpoisia ne ovat edes kunnalle itselleen. Harvoissa ohjeissa ei kiinnitetä minkäänlaista huomiota tietopyyntöihin vastaamisessa saatuihin kokemuksiin tai mahdollisiin ongelmiin. Näistä kunta olisi voinut ottaa oppia ja ohjeistaa henkilöstöään niiden välttämiseksi jatkossa.

Tietopyyntöjen hinnoittelussa rajua vaihtelua

Lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta 34§ sallii viranomaisten periä maksun ylimääräisestä työstä tietopyyntöihin vastaamisessa, paperikopioista ja -tulosteista.

30:ltä tietopyyntöömme vastanneesta 205 kunnasta puuttui tieto aineistojensa luovutusmaksuista. Osassa vastanneista kunnista hinnaston laatiminen oli ”työn alla”.

Paperikopiot 0–6 euroa

Vastausten perusteella kopioiden hinnat vaihtelevat merkittävästi. Yleisimmin asiakirjan ensimmäisestä sivusta veloitetaan 50 senttiä, halvimmillaan 20 senttiä ja kalleimmillaan ensimmäinen sivukopio maksaa 5–6 euron välillä.

Vastaavasti jotkut kunnat ilmoittivat toimittavansa pyydetyt aineistot maksutta. Osa totesi toimivansa näin ainakin toistaiseksi ”jos tietopyyntöjä ei ala tulla säännöllisesti”.

Asiakirjakopioiden toimittaminen telefaksilla (tästä ilmoitti 50 kuntaa) tai skannattuna (20 kuntaa) osoittautui harvinaiseksi. Yleisin fax-lähetyksen liuskahinta on 2 euroa, mutta hinnat vaihtelevat 50 sentistä jopa 4 euroon. Asiakirjojen skannaus vaihtelee eurosta kymppiin.

Tietojärjestelmätulosteiden hinnat noudattelevat pitkälti kopioiden hintoja. Vain muutamat kunnat ovat hinnoitelleet erikseen järjestelmästään otetun tulosteen. Puolet kyselyyn vastanneista kunnista ei maininnut erikseen tietojärjestelmätulosteensa hintoja.

Yleiset toimistotaksat

Kuntien vastaukset eivät aina tuoneet esiin kovinkaan yksityiskohtaisia hintatietoja. Esimerkiksi Posiossa asiakirjoista peritään maksut ”voimassa olevien taksojen mukaan” ja Reisjärvellä ”kopiohinnaston mukainen maksu”. Ristijärvellä sovelletaan ”normaalia asiakirjoista perittävien maksujen hinnoittelua”. Torniossa ”eri palvelualueilla on omat vahvistetut hinnastot, eli niitä on useampia”. Ähtäri perii maksun ”kunkin osaston kopiokoneella vahvistetun kopiohinnan mukaan”. Virrat kertoi vain, että taksat asiakirjakopioiden maksuista ovat olemassa ja Kärsämäki, että kunnanvirastolla olevalla postimaksukoneella, telefaxilla tai kopiokoneella ei lähetetä tai kopioida yritysten, yksityistenhenkilöiden, puolueiden tai valtuustoryhmien ym. asiakirjoja.

Tiedon etsiminen 0–73,20 euroa/h

Erityisen merkittävä hintahaitari on kopioinnin ohella tapahtuvassa tiedonhakemisessa. Eniten tällaisesta työstä veloittavat Kauniainen (73,20 euroa/h minimissään puoli tuntia), Kuhmoinen, Kuopio, Kirkkonummi, Uurainen, Juupajoki, Vantaa, Espoo ja Tampere (50–60 euroa tunnilta). Yleisin tuntitaksa on 20 euroa, mutta esimerkiksi Oulu ilmoittaa tarkaksi taksakseen 48,53 euroa tunnilta. Kaustinen ilmoitti laajempien arkistoselvitystensä kestävän enintään tunnin. Tätä isommat ”toteutetaan erillisten tarjousten pohjalta, eivätkä ne koske virkatoimintaa”. Karstulassa pyydettyjä aineistoja etsitään kellon kanssa. Jos käytettävä työaika jää alle kymmenen minuuttiin, kopiohinta on 5,25–8 euroa/kpl (sis. alv:n), 10–30 minuutin työstä veloitus on 12 euroa/kpl (sis. alv) ja vähintään 31 minuuttia ja enintään tunnin kestävästä kopioinnista tiedonpyytäjä joutuu maksamaan 20 euroa/kpl (sis. alv:n).