Työkseni ja harrastuneisuuttani tarkastelen tietopyyntöihin ja julkisuusperiaatteeseen liittyviä ilmiöitä ja seuraan niistä käytävää keskustelua. Koska teen tämän eteen paljon työtä, julkaisen viikoittain koonnoksen käydystä keskustelusta.
Viikoittaiset julkisuusuutiset löydät sivustolta:
Tämä on ensimmäinen julkisuuslain ja viranomaistoiminnan julkisuutta käsittelevä ajankohtaisjuttuni tällä sivustolla. Pyrin tarjoamaan näitä uutisia jatkossa viikottain. Poimin teemoja päivän uutistarjonnasta ja avainsanahaulla Tweetdeckin avulla Twitter-virrasta ja käsittelen puhutuimpia aiheita. Meille voi myös lähettää uutisvinkkejä tai kysymyksiä jostain viranomaistoiminnan julkisuuteen ja avoimuuteen liittyvästä teemasta.
Päivän julkisuusteemainen puheenaihe ei liity kuntiin vaan – *kröhöm* – nykypäivän dynaamisen organisaatiokentän rajapinnoille. Pidän kovasti kapulakielestä. Se usein kohdistuu asiaan erittäin tarkasti, mutta näitä käsitteitä täytyy tuntea aika hyvin ennen kuin ne aukeavat. Tällä lauseella tarkoitan nyt sitä, että nykyisin on paljon erilaisia yrityksiä, julkisen puolen toimijoita ja yhdistyksiä, joiden yhteistoiminnasta haetaan uudenlaisia tapoja tehdä asioita. Tämä vain usein johtaa ennalta aavistamattomiin törmäyksiin ja sotkuihin, niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä. Kun totutut vanhat toimintatavat eivät uudessa ympäristössä toimikaan.
Tutkiva journalisti Salla Vuorikoski käsittelee usein ansiokkaasti julkisuutta ja avoimuutta käsitteleviä uutisaiheita. Tällä hetkellä hän painii olympiakomiteaan liittyvien rahoitusepäselvyyksien kanssa:
Ehkä tänään @sannigrahn kertoo mm, onko ok, että johtava virkamies puuttuu hyvän ystävänsä järjestön tarkastukseen. https://t.co/63smMEE7cW
— Salla Vuorikoski (@svuorikoski) 7. kesäkuuta 2016
Paneudutaanpa hetkeksi tähän uutiseen:
Ministeri @sannigrahn voisi kommentoida myös tätä erikoista loikkaa ja eettisen keskuksen palkkasalailua. https://t.co/FB426eGDOf
— Salla Vuorikoski (@svuorikoski) 7. kesäkuuta 2016
Isoin eettinen ongelmallisuus liittyy tässä tapauksessa siis siihen, että ministeriön virkamies on ollut suunnittelemassa yksityistä työpaikkaa, johon itse siirtyy. Lisäksi tämän paikan rahoittaa hänen entinen työpaikkansa julkisella rahalla yksityiskohtia kertomatta. Omanlaisensa versio ”revolving door” -ilmiöstä, joka nyt ei kohdistu yritykseen vaan kolmannelle sektorille. ”Revolving door” haiskahtaa aina korruptiolle. Tästä syystä kaikenlaisten epäilyjen häivyttämiseksi olisi kaikille parasta olla asian suhteen mahdollisimman avoin ja läpinäkyvä. Se olisi eettistä toimintaa.
Suomen urheilun eettinen keskus (SUEK) on ry eli rekisteröity yhdistys. Kun pohditaan, onko jokin tieto julkista, tarkastetaan ensin onko kyseessä viranomainen tai julkinen vallankäyttäjä. Seuraava on poiminta SUEK:n perustamistiedotteesta:
”SUEK on yleishyödyllinen yhteisö, jonka toimintaan kuuluvat urheilun eettiset asiat Suomessa sekä kansainvälinen yhteistyö. Antidopingtoiminnan sekä urheilukilpailujen tulosten manipuloinnin ja katsomoväkivallan ehkäisyn rinnalle saattaa tulevaisuudessa nousta muitakin eettisen urheilun teemoja. Yhdistys saa rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä muilta yhteistyötahoilta. SUEKilla on viisi jäsentä: Suomen Olympiakomitea ry, Suomen Paralympiakomitea ry, Suomen Urheilulääkäriyhdistys – Finlands Idrottsläkareförening ry, Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry sekä Suomen valtio, jota edustaa opetus- ja kulttuuriministeriö.”
Vaikuttaisi siltä, että SUEK on viranomaisista erillään oleva yleishyödyllinen yhdistys, jota ei julkisuuslaki organisaationa lähtökohtaisesti sido. MUTTA silloin kun SUEK käyttää merkittävää julkista valtaa, pätee julkisuuslaki yhdistykseen näissä vallankäyttötilanteissa. SUEKin maksamat palkat eivät kuitenkaan ole tätä julkista vallankäyttöä. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä voisi esimerkiksi kysyä, paljonko he lahjoittavat rahaa SUEKin toimintaan, mutta käsittääkseni SUEKia ei voi julkisuuslailla velvoittaa kertomaan, miten tämä raha jaetaan palkkoihin.
Eikö sitten ole mitään keinoa saada selville SUEKin palkkoja? No toki on. Ensinnäkin vastoin yleistä harhaluuloa palkka on julkinen tieto. Tai siis sen kertomisessa julkisesti ja tämän tiedon levittämisessä ei ole mitään laitonta. Ihmisen kokonaisvarallisuus on lain pohjalta salattava tieto, mutta henkilön kuukausipalkka ei tätä kerro. SUEK ry voisi siis halutessaan kertoa kaikki palkat ilman mitään ongelmia, asia on heidän itsensä harkinnassa. Läpinäkyvyyden eettisen periaatteen pohjalta tämä olisi perusteltua, erityisesti nyt kun asia on herättänyt julkisia epäilyjä ja kyseessä on pohjimmiltaan julkinen raha (=meidän verorahat!).
Toinen vaihtoehto olisi, että opetus- ja kulttuuriministeriö vaatisi julkisen rahoituksen vastineeksi tarkat tiedot julkisten rahojensa suunnitellusta ja toteutuneesta käytöstä, mm. miten palkkoja on maksettu. Sitten ministeriö voisi avata nämä tiedot. Kyseessähän on yleishyödyllinen yhdistys eikä tästä vaarannu mikään julkinen tehtävä tai liikesalaisuusintressi. Ministeriön rahanjaon seurannasta onkin tehty kantelu oikeuskanslerille sillä perusteella, että toiminnassa nyt ei noudateta läpinäkyvyyden ja tasapuolisen kohtelun periaatteita.
Kyllä kaikenlainen avoimuus olisi mahdollista, jos vain löytyy (poliittista) tahtoa.
—
Muuten Sallan lisäksi julkisuuslain teeman parissa työskenteleviä maamme johtavia tutkivia journalisteja esitellään tässä mainiossa radio-ohjelmassa, joka on kuunneltavissa Yle Areenassa: Toimiiko asiakirjajulkisuus?
Suosittelen!
Saimme seuraavanlaisen viestin:
Terve! Edellisestä blogikirjoituksestanne on keskiviikkona aikaa neljä kuukautta eli kolmannesvuosi.
Jos homma jäi tähän, kiittänette asiastanne kiinnostuneita ja toivotatte lämmintä kesää.
Teille samat kiitokset ja toivotukset!
Kiitos mielenkiinnostanne (ja tästä viestistä), mutta tosiaan:
Hankkeemme ei ole päättynyt! Alkuperäinen päättymisajankohta hankkeella oli vuodenvaihde 2015–2016. Mutta oikeasti hankkeelle ei ole määritelty muuta aikarajaa kuin että siihen budjetoidut rahat loppuvat jossain vaiheessa. Mikäli rahoja ei ole voitu täysin kuukausittain käyttää (eli olemme joutuneet tekemään muita tehtäviä, esim. muita hankkeita, opetusta tai hallinnollisia hommia yliopistolla), on rahaa jäänyt pitemmälle ajalle. Nyt tämän hankkeen rahat on käytetty huhtikuussa, mutta se ei tarkoita, että hanke olisi ohi: viimeistelemme parhaillaan raporttia. Nyt sitä viilataan, minkä jälkeen se menee kielenhuoltoon ja taittoon ja tulee tällä aikataululla ulos loppukesästä/alkusyksystä.
Eikä tämä ole tämän sivuston, saati tutkimuksemme loppu! Hankkeen aikana olemme saaneet vinkkejä, keskusteluja ja aineistoa, joka on mielenkiintoista ja liittyy aiheeseen, mutta ei kuitenkaan käsittele suoraan hankkeen tutkimusongelmaa. Tästä syystä ne on karsittu pois raportista, mutta niiden työstö jatkuu edelleen; ilmoittauduin nyt keväällä jatko-opiskelijaksi Jyväskylän yliopistoon tutkimussuunnitelmalla ”Journalistisen tiedonhankinnan ongelmat viranomaistiedon luovutuksessa ja avaamisessa”. Kyseessä on artikkeliväitöskirja, eli tarkoituksenani on tästä hankkeesta ”yli” jääneen aineiston pohjalta tehdä jatkotutkimusta sekä laatia tutkimusartikkeleja, jotka julkaistaan myöhemmin. Työni aiheen parissa siis jatkuu näillä näkymin vielä vuosia eteenpäin. (Pyydän anteeksi yhteistyötä kanssamme tehneiltä, joita olemme haastatelleet tai muuten jututtaneet sekä pyydän kärsivällisyyttä, vaikkei meistä mitään ole välttämättä kuulunutkaan; aikajänteemme tosiaan on, että työstämme ja julkaisemme aineistoamme seuraavan *muutaman vuoden sisällä*)
Syy, miksi emme ole tällä sivustolla julkaisseet viime aikoina juuri mitään johtuu lähinnä siitä, että olemme käyttäneet työtuntimme lähes täysin raportin kirjoittamiseen ja viilaamiseen. Mutta tämä on vain osa totuutta. Toinen syy on se, että emme ole olleet oikein tietoisia siitä, mitä tälle sivustolle kirjoittaisimme; viime syksynä tutkimme aihetta ja etsimme siitä uutta, mitä työtä blogitekstien kirjoittaminen palveli, kun kirjoittaessa ajatukset aiheesta selkenivät. Tällä hetkellä meillä on sen verran analysoitua aineistoa, tuloksia ja näkemystä, että voimme kirjoittaa suoraan johonkin julkaisuun tai mennä seminaariin aiheesta puhumaan: näin saamme suuremman yleisön, enemmän näkyvyyttä, JUFO-pisteitä laitoksellemme ja kaiken kaikkiaan kustannustehokkaampaa tulosta kuin blogiin kirjoittaen – oli mittarina sitten tutkitun tiedon levittäminen, julkinen keskustelu kuin uusi rahoituskin.
Tämä sivusto on kuitenkin tärkeä ja merkittävä meille: se on ensisijainen uutislähteemme, kerromme täällä tapahtumamme ensimmäiseksi. Toiseksi kommentoimme täällä keskitetysti tekemisiämme, minkä lisäksi tästä sivustosta tulee keskus johon kootaan linkit kaikkeen siihen aineistoon, mitä julkaisemme. Tietynlainen uutis- ja loppusijoitusportaali, siis.
Mutta yhden uuden tehtävän tälle sivustolle voisi ottaa, joka palvelisi meidän työtämme sekä varmasti myös lukijoitamme: voisimme alkaa uutisoimaan ja kommentoimaan ajankohtaisia julkisuuslakiin ja tietopyyntöihin liittyviä asioita. Tämä auttaisi myös meitä pysymään ajan hermolla sekä harjoittamaan ymmärrystämme aiheesta. Tätä varten toivoisimme myös uutisvinkkejä, kysymyksiä tai aiheita kommentoitavaksi, keskustelemme mielellämme.
Ensimmäisen lyhyen uutisjutun kirjoitan huomenna, tavoitteena on viikottainen uutisointi. Olisikohan kuukausikirjeelle tilausta, mikäli sellaisen laatisi?
Kuntien tietopyyntöongelmat 