Kalliita tietoja

Testaaminen voi tulla kalliiksi.

Julkisuuslaki mahdollistaa tietopyynnön perusteella luovutettaville aineistoille tietynsuuruiset, esimerkiksi kunnanvaltuuston vahvistamat maksutariffit. Periaatteessa kyse voi olla kuntien perimistä omakustannepohjaisista korvauksista, joilla katettaisiin aineistojen kokoamisesta ja luovuttamisesta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Kopiointikulut eivät saa olla suurempia kuin naapurissa toimivalla kopiointifirmalla, eikä kunnanjohtaja voi veloittaa työajan menetyksenä asiakirjojen kopioinnista, jonka voi tehdä esimerkiksi osastosihteeri.

Maksuperusteiset palvelut voivat kuitenkin olla ristiriidassa julkisuuslakiin sisältyvän hyvän tiedonhallintatavan (18§) kanssa. Sen mukaan:

”viranomaisen tulee hyvän tiedonhallintatavan luomiseksi ja toteuttamiseksi huolehtia asiakirjojen ja tietojärjestelmien sekä niihin sisältyvien tietojen asianmukaisesta saatavuudesta ja suunnitella ja toteuttaa asiakirja- ja tietohallintonsa samoin kuin ylläpitämänsä tietojärjestelmät ja tietojenkäsittelyt niin, että asiakirjojen julkisuus voidaan vaivattomasti toteuttaa.”

Käytännössä tämän oikeuden testaaminen edellyttää kuntalaiselta maksullisten tietopyynnön tilaamista ja kunnan työstään esittämän maksun kiistämistä hallinto-oikeudessa. Hyvällä tuurilla maksulta saatetaan välttyä. Kovin työläiden tietopyyntöjen kohdalla testaaminen voi kuitenkin tulla kalliiksi.

Sähköpostiviestit tänne!

Virkaosoitteeseen tulleet sähköpostiviestit voivat olla viranomaisen asiakirjoja, joita koskevien tietopyyntöjen kohdalla on tehtävä vastaavanlaista julkisuusharkintaa kuin muissakin viranomaisaineistoissa.

Sähköposteista on luovutettava kopiot niiden pyytäjälle, jos kyse ei ole yksityisistä viesteistä tai viestien sisällöt eivät ole (kokonaisuudessaan) salassapidettäviä. Myös julkiset osat muuten salassapidettävistä sähköposteista on luovutettava. Samoin pyynnön esittäjälle on kuvailtava luovuttamatta jätettävistä sähköposteista niiden sisällöt, tyyliin ”kunnan sisäinen palaverikutsu,” rotaryveljien illanistujaiset” tai ”vaimon lähettämä ostoslista”.

Tätä kokeiltiin kymmenen viimeisimmän sähköpostin kohdalla hankkeen Julkisuuslaki.fi -tietopyynnöissä, ja tulokset vaihtelivat. Yhdestä tietopyynnön saaneesta kunnan viranomaisesta ei kuulunut lukuisista tavoitteluyrityksistä huolimatta mitään, yksi toimitti kaikki (myös yksityisluonteiset) sähköpostinsa, ja yksi ei lähettänyt mitään, mutta perusteli viestien sisältökuvauksilla niiden yksityisen luonteen.

Tutkijat selvittävät kuntien tietopyyntöongelmia

Jyväskylän yliopiston tutkijat selvittävät kuntaviranomaisten kokemia tietopyyntöongelmia ja niiden syitä. Tutkimushanke on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä ongelmia kohdanneiden kuntien kanssa. Huhtikuussa käynnistyneen hankkeen rahoittaa Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS). Nyt käynnistyvän tutkimuksen taustalla on Jyväskylän yliopistossa aiemmin toteutettu julkisuuslakia ja viranomaisten tietoaineistojen luovuttamista yleisemmällä tasolla tarkasteleva hanke.

Tutkimuksessa selvitetään yksityiskohtaisesti viranomaisten toimintoja niiden saamissa yksittäisissä tietopyyntötapauksissa. Yhteistyöstä kiinnostuneilta kunnilta toivotaan vapaamuotoista kuvailua 1) tietopyynnön kohteesta, 2) vastaamisessa esiin nousseista ongelmista ja 3) tietopyynnöstä tehdystä ratkaisusta ja sen perusteista. Mukaan voi liittää myös tietopyyntöä koskevaa aineistoa. Tietopyyntöön liittyviä esimerkkitapauksia voi olla yksi tai useampia. Ongelmia voi aiheuttaa esimerkiksi epämääräinen tietopyyntö, liian laaja aineisto, tekniset rajoitteet vastaamisessa tai viranomaisen puutteelliset resurssit.

Tutkijat palaavat tarkemmin saamiinsa esimerkkitapauksiin haastattelemalla tietopyynnön käsittelyyn osallistuneita viranhaltijoita ja tutustumalla tapaukseen liittyviin aineistoihin. Tutkimuksen aikana viranomaisilta saadut vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Hankkeen tavoitteena on löytää ja arvioida yhteisiä nimittäjiä tietopyyntöihin liittyville ongelmille, eikä tuloksista kerrottaessa tiedonpyytäjiä tai asiaa ratkaisseita viranhaltijoita yhdistetä tunnistettavasti ongelmallisiin tapauksiin.

Yhteistyöstä kiinnostuneiden kuntien toivotaan ottavan yhteyttä Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksen tutkijoihin FT Heikki Kuutti ja FM Aleksi Koski.

Lisätietoja: