Mediajulkisuutta kuntien tietopyyntöongelmille

STT:n toimittaja haastatteli meitä ja tältä pohjalta tehty juttu on julkaistu useammassa mediassa.

Toimittajan tekemä otsikko ”Kunnat piilottelevat edelleen julkisia tietoja” on raflaava ja yleistävä, mutta yleistäen näin on. Julkisiin tietoihin on usein laittoman hankalaa päästä kiinni (kirjaimellisesti), ja syitä on useita.

Tässä linkkejä julkaistuihin juttuihin:

Mikäli mietit, miten oma kuntasi on meille vastannut, voit tarkistaa tilanteen tästä taulukosta:

https://docs.google.com/spreadsheets/d/1rzlDSyQpva-LmbtV-LlNENsVScfoxU79KEkN6Jyid4U/edit#gid=0

Meitä auttaisi, mikäli saisimme vastauksen kaikista kunnista:

  1. vastauksen tähän tietopyyntöön sekä
  2. miksi meille ei vastattu.

Tämän jälkeen kirjoitamme edellä mainittuun taulukkoon merkinnän SELVITETTY.

Parhaillaan työstämme loppuraporttia, josta selviää nyt uutisoituja tietoja mielenkiintoisempia havaintoja – kuten esimerkiksi selityksiä sille, mistä syistä kuntien vastaamattomuus tietopyyntöihin johtuu!

Uutisjutut ovat suppeita – niissä asioita kärjistetään, yksinkertaistetaan ja yleistetään. Mikäli sinulla on kysyttävää, palautetta yms., ota yhteyttä!

9 thoughts on “Mediajulkisuutta kuntien tietopyyntöongelmille

  1. Tuosta taulukosta ei sikäli voi tarkistaa oman kunnan tilannetta, että esimerkiksi Helsingin osalta siitä näkee että kunnan vastanneen, mutta ei näe vastauksen olevan puutteellinen.

    Tykkää

  2. Hei Olli,

    Tarkennatko, millä lailla Helsingin vastaus on puutteellinen? Helsingistä saimme seuraavana päivänä haluamamme tiedot.

    Parin kuukauden kuluttua julkaisemme uusia, kattavampia tietoja, muun muassa laajemmin luokiteltuina, miten kunnasta vastattiin.

    Nyt tästä taulukosta näkee vain, kuinka nopeasti meille kunnasta vastattiin meitä tyydyttävällä tavalla (joko haluamamme tiedot annettiin tai lyhyt selvitys, miksi näitä tietoja ei voida antaa, esimerkiksi että niitä ei ole). Eli vastauksen nopeus tai puuttuuko vastaus kokonaan ja jos kyllä, niin onko sen syy selvitetty tutkijoille. Päivämäärä ja sähköposti on sitä varten, että kunnassa voivat itse tarkistaa, löytyykö heidän järjestelmästään tuolta päivältä meiltä tullutta postia.

    Tykkää

  3. Aleksi, kirjoitit tällä blogilla seuraavasti: ”Lähettäjä oli peitetty … henkilötiedot itsessään eivät ole salattavaa tietoa, eikä ole oikein perusteita sille, miksi tietopyynnön lähettäjän tiedot piti meiltä peittää.” [https://tietopyyntoongelmat.net/2015/10/30/helsingin-asianhallintajarjestelma-poikkeaa-edukseen-muista/]

    Tykkää

  4. Kiitos Olli, arvelinkin tarkoittaneesi tätä, mutta en uskaltanut olettaa. Eli kyllä, lähettäjä oli Helsingin vastauksessa peitetty tarpeettomasti, ja jos haluaisimme tietää kyseisen henkilön henkilöllisyyden, pitäisi meidän tiedustella asiaa uudelleen.

    Tästä taulukosta ei tosiaan paljastu tällaiset yksityiskohdat, ne selviävät muusta (pääosin vielä julkaisemattomasta) aineistostamme. Tämä taulukko kertoo vain lähinnä vastattiinko ja kuinka nopeasti. Mutta mielestäni tämä onkin tietopyynnöissä se oleellinen asia.

    Tuon jälkimmäisen lauseen perusteluun meillä onkin sitten loppuraportissa kokonainen luku. Niiden perustelujen kautta tulee ymmärrettäväksi myös seuraava virke muistiinpanoistani: ”Eli mielestäni viitekehyksestämme tulkiten Helsingin vastaus ei ollut täydellinen. Mutta en sanoisi, että se olisi virheellinen, eli lakia olisi rikottu tms. Ja silti olen sitä mieltä, että Helsingin vastaus oli todella hyvä!”

    Eli toivon, että seuraat blogiamme vastakin!

    Tykkää

  5. Toki seuraan vastakin, tämä on mielenkiintoista luettavaa.

    En toki ole näitä asiakirjoja itse nähnyt, mutta blogin tietojen perusteella sanoisin että Helsingin vastaus on päivänselvästi virheellinen, eli lakia on rikottu. Ei kovin vakavasti, mutta rikottiin silti. Julkisuuslain perusideahan on, että viranomaisen pitää luovuttaa julkiset tiedot. Ja tässa tapauksessa viranomainen ei luovuttanut tietoja, jotka sen omasta mielestä eivät julkaistavaksi sovi, vaikka ne lain mukaan olivat julkisia. Tai jos lain mukaan eivät julkisia ole, pitäisi viranomaisen ilmoittaa salassapidon syy ja antaa muutoksenhakuohje.

    Olen myös vähän eri mieltä tuosta, että olennaista on lähinnä vastattiinko ja kuinka nopeasti. On sillä vastauksen laadullakin väliä.

    Tykkää

  6. Lienet oikeassa tuosta, että lain kannalta on toimittu väärin. Tällainen palaute on hyvin tärkeää, koska nyt kun kirjoitamme raporttia, vaikuttaa tämä siihen millaisia tietoja ja missä muodossa niitä taulukoimme ja esitämme – tietysti siten että ne vastaavat mahdollisimman kattavasti sellaisiin kysymyksiin, joita meille on esitetty. Koska muilla voi olla aineistoon sellaisia näkökulmia, joita meillä ei ole.

    Mutta tosiaan olen sitä mieltä, että kokonaisuuden kannalta Helsinki on toiminnassaan Suomen tasolla parhaasta päästä. Ja totta kai vastauksen laadulla on merkitystä, mutta arvostan ripeää viestintävalmiutta tästä syystä:

    Tietopyynnöt ratkaistaan tilannekohtaisesti. On useita satoja pykäliä eri laeissa, jotka vaikuttavat siihen, voidaanko tietoa antaa vai ei sekä miten sitä annetaan. Lisäksi on helposti todettavissa, että tietopyyntötilanteissa tulee usein eri asteisia väärinymmärryksiä. Käytännössä tietopyynnöissä on usein paljon tulkinnanvaraisuuksia ja epäselvyyksiä, ja tietopyyntöjä tehdään lukuisista erilaisista (jopa hyvin ihmeellisistä) aiheista. Jotta tiedonhankkija varmasti saisi mitä hakee, ja jotta viranomainen voisi hoitaa hommansa tehokkaasti, vaatii se valmiutta asian ripeään käsittelyyn ja viestintään, jotta hommat hoituisivat. Tietopyyntö on usein prosessi, se ei aina onnistu helposti kerralla. Siksi ripeä ja aktiivinen viestintä ja asian hoitaminen on hyve ja oleellinen seikka lain hengen toteutumiselle käytännössä. Näkökulmastani usein kaksi vajaata vastausta ja kolmannella oikein viikon sisällä on parempaa viranomaistatoimintaa kuin täydellinen vastaus kahden viikon päästä lainmukaisen määräajan loppuminuuteilla.

    Tykkää

  7. Tietysti yritämme raportoida tulokset mahdollisimman hyvin siten, että tarkastelunäkökulma ei vaikuta tuloksiin – mutta kun tarkastelunäkökulma vaikuttaa siihen, mitä ylipäänsä kerrotaan! Siksi sitä on hyvä keskustelulla laajentaa.

    Tykkää

  8. Helsingin tiedonhallinta on monella tapaa parhaasta päästä, siitä olen samaa mieltä. Mutta toisaalta Helsinki rajoittaa julkisuutta rajoittaminen omituisen pitkälle menevällä henkilötietojen suojalla yleisesti, eikä vain sattumalta tässä yksittäistapauksessa. Esimerkiksi valtuustoaloitteista poistetaan kaupunginvaltuutettujen yksityisyyden varjelemiseksi tiedot siitä, ketkä aloitetta ovat kannattaneet. (Esimerkiksi tämä: http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatos/2014/Kanslia_2014-02-10_Khs_6_Pk/8CD3B00B-348B-497A-BB06-EF2EB48F216E/Liite.pdf)

    Tykkää

  9. Tämä on kyllä hyvä pointti. Tämän ilmiön voisi laittaa käsitteen ”varovaisuuskulttuuri” otsakkeen alle? Kunhan saan kaikkien kuntien vastaukset kahlattua (taas uudestaan, kolmas kerta) läpi, nähdään miten moni muu kunta on tarkalleen poistanut henkilötietoja (turhaan) lähettämistään aineistosta. Ei kauhean moni kuitenkaan, mutta jonnin verran kuitenkin.

    Tykkää

Jätä kommentti